HYBRIDITYÖ – OSA 2
Tässä työoikeusasiantuntijamme Malou Blomqvistin kirjoittamassa kolmiosaisen hybridityö-blogisarjan toisessa osassa pureudutaan työnantajan työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteisiin.
TYÖTURVALLISUUSLAIN VAAROJEN ARVIOINTI JA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
Kuten blogisarjan ensimmäisessä osassa todettiin, erityisesti asiantuntijatyö on käynyt läpi suuren transformaation kuluneen vuoden aikana, kun aikaisemmin toimistoissa tehty lähityö on muuttanut kotikonttoreihin ja muuttunut etätyöksi. Paluuta vanhaan ei varmastikaan ole luvassa lähiaikoina ottaen huomioon, että valtioneuvoston julistaman valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolo jatkunee ainakin 30.6.2021 asti. Etätyötä suositellaan tehtäväksi mahdollisimman laajasti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi hybridityömallissa
Työnantajan vastuu työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta koskee yhtä lailla lähityötä kuin etätyötä. Koronavirustilanne huomioiden työnantajalla on ollut, ja on edelleenkin, jatkuva velvollisuus päivittää työturvallisuuslain 10 §:n mukaista työturvallisuusriskien selvitystä ja -arviointia. On hyvä muistaa, että tämä selvitys- ja arviointityö on jatkuvaa. Lakisääteiset dokumentit on laadittava, pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava erityisesti olosuhteiden muuttuessa. Työnantajan tulee pyynnöstä antaa työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi ja sen perustana olevat tiedot myös työsuojeluviranomaiselle. Nykypäivänä on hyvä huomioida, että myös etätyön riskit tulee sisällyttää työn terveys- ja turvallisuusriskien arviointiin.
Työnantajan työturvallisuusvastuuseen kuuluu työhön, työympäristöön ja -olosuhteisiin sekä työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on velvollisuus jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työolosuhteita ja työtapojen turvallisuutta sekä tunnistaa toimialalle ja työpaikalle ominaiset vaara- ja haittatekijät. Työnantaja myös perehdyttää työntekijänsä työpaikan olosuhteisiin, oikeisiin työmenetelmiin ja turvallisuusohjeisiin.
Näinä päivinä työnantajalla on fyysisellä työpaikalla velvollisuus lisäksi minimoida työntekijöiden riskiä altistua koronavirukselle, lähikontakteja ja muita riskitekijöitä vähentävillä työjärjestelyillä. Fyysisen työpaikan riskinarviointiin koronavirustilanne heijastuu siten, että työnantajan tulee huomioida ainakin:
- Työn luonne
- Alueen tartuntatilanne
- Mahdollisuus etätyöhön
- Lähikontaktien määrä
- Lähikontaktien kesto
- Mahdollisuus käyttää henkilönsuojaimia
- Matkustamisen tarve
- Matkustamisen tartuntariski
Etätyössä taas työnantajalla on vähemmän mahdollisuuksia valvoa työolosuhteita tai seurata työntekijän työssä kuormittumista. Työturvallisuuslain säännökset sinänsä soveltuvat vain rajoitetusti etätyöhön, mutta tämä ei poista työnantajan velvollisuutta tunnistaa mahdolliset työturvallisuusriskit. Tällaisia riskejä etätyössä ovat muun muassa:
- Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen
- Työkuormituksen ja ajanhallinnan ongelmat
- Häiriöt työympäristössä
- Johtaminen ja esimiestyö, esim. riittämätön ohjaus, valvonta, tuki ja palaute
- Eristäytyminen tai syrjäytyminen työyhteisöstä
- Yhteiseen ajankäyttöön liittyvät haasteet esim. läsnäoloa vaativista kokousajoista sopiminen
- Sairaana työskentely
- Varhaisen tuen tarpeen tunnistamatta jääminen
- Työyhteisön ristiriitojen peittely
- Päihdeongelman tunnistamatta jääminen tai paheneminen
Vaarojen arvioinnin sisällyttäminen työsuojelun toimintaohjelmaan
Työnantajan varmistuttua riskiarvioinnin ajantasaisuudesta, on työnantajan hyvä tarkistaa myös työturvallisuuslain 9 §:n mukaisen työsuojelun toimintaohjelman ajankohtaisuus. Jokaisella työnantajalla on oltava voimassa oleva työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstömäärästä riippumatta. Ohjelman tulee sisältää työolojen kehittämistarpeet, työolosuhteiden vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen sekä edellisistä johdetut tavoitteet ja keinot terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn edistämiseksi.
Toimintaohjelman laatiminen aloitetaan nykytilan arvioinnista, jonka oleellinen osa on edellä mainittu vaarojen selvittäminen ja arviointi. Toinen oleellinen taustadokumentti työsuojelun toimintaohjelman nykytilaa koskevan osan laatimiseen on työterveyshuollon työpaikkaselvitys. Työterveyshuollon päätehtäviin kuuluu työpaikan ehkäisevä terveydenhoito, joten työterveyshuollon työpaikkaselvitys sisältää erinomaista taustatietoa työn ja työolojen vaaroista.
Työsuojelun toimintaohjelman päätehtävä on auttaa työnantajaa kehittämään suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti työoloja työpaikan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Mitä enemmän konkretiaa ja räätälöityjä ratkaisuja toimintaohjelmassa on, sen tehokkaampi työkalu se on työturvallisuuden parantamisen ja ennakoivan työsuojelun kannalta. Toimintaohjelmassa huomioidaan vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, eli erityisesti hybridityössä ainakin seuraavien osa-alueiden osalta:
- Teknologia
- Työn organisointi
- Työolot
- Sosiaaliset suhteet
- Työympäristö
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hybridityön aikakaudella työsuojelun toimintaohjelmaan on ainakin sisällytettävä tavoitteet ja keinot parantaa lähi-/etätyöskentelyn organisointia, lähi-/etätyön ergonomiaa ja työvälineitä sekä henkistä työterveyttä.
Työnantajan tulee itse hakea sopivimmat tavat johtaa työn terveellisyys- ja turvallisuustavoitteita ja tärkeintä on, että organisaation johto ja kaikki työntekijät sitoutuvat toiminnassaan edellä mainittuihin tavoitteisiin. Näin ollen työsuojelun yhteistoiminta eli se että työnantaja käsittelee toimintaohjelmaluonnoksen työntekijöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, on työpaikalla tärkeässä roolissa. Toimintaohjelman tulee myös olla työntekijöiden saatavilla, eli näin hybridityön aikakaudella esimerkiksi organisaation Intrassa.
Lähteet: tyosuojelu.fi, ttk.fi, ttl.fi ja Etätyössä turvallisesti – ohjeita työnantajalle ja työntekijälle – Työturvallisuuskeskus (12.3.2020).