Skip to content

Miksi laatia hyvä työsopimus?


Järjestimme 26.10.2023 webinaarin aiheesta “Miten laatia hyvä työsopimus?”. Webinaarissa käsiteltiin mm. sitä, mistä kaikesta työsopimuksessa kannattaa ja voi sopia sekä kannattaako työsopimuksesta laatia mahdollisimman kattava? Aihe keräsi runsaasti kuulijoita linjoille.

Kokemuksemme mukaan työsopimukset ovat aliarvostettuja sopimuksia, sillä usein niiden sisältöön kiinnitetään liian vähän huomiota ja niiden päivittäminen unohtuu muutostilanteissa. Työsopimuksen tekemiseen kannattaisi kuitenkin suhtautua kuin minkä tahansa suuren investoinnin tekemiseen.

Työsopimus on sopimus työvoiman ostamisesta. Silloin on pyrittävä myös ennakoimaan, mitä sopimussuhteessa tulee tapahtumaan tai voi tapahtua. Samalla sopimuksen tulisi kannustaa ja sitouttaa työntekijä tekemään parhaansa yrityksen puolesta. Tähän tarvitaan riittävästi porkkanoita – työsopimus ei voi olla vain täyttä piiskaa. Työsopimus onkin hyvä nähdä välineenä niin yrityksen kuin työntekijän tavoitteiden edistämiseksi.

Työsopimuslaki ja muut työsuhteeseen sovellettavat lait sekä mahdollinen alakohtainen työehtosopimus määrittävät työsopimuksen minimiehdot. Laissa säädetään tietyistä ehdoista, jotka ovat työnantajaa pakottavia, vaikka niistä ei olisikaan sovittu työsopimuksessa. On myös hyvä pitää mielessä, että työsopimuksen ehdot sitovat siinä, missä muissakin sopimuksissa. Pacta sunt servanda (lat. ”sopimukset on pidettävä”) pätee myös työoikeudessa. Siksi sellaista vähäpätöistäkin asiaa, josta on työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu, ei voida muuttaa työnantajan työnjohto-oikeuteen vedoten.

Työsopimuslaissa on säädetty työnantajan velvollisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (TSL 2:4). Usein näkee suositeltavan, että selvityksen kohteena olevista asioista kannattaisi sopia työsopimuksessa. Nähdäksemme kaikista TSL 2:4:n mukaisista asioista ei tarvitse eikä kannatakaan sopia työsopimuksella, sillä samalla tultaisiin mahdollisesti rajoittaneeksi työnantajan työnjohto-oikeutta. Yleensä onkin järkevää, että työsopimuksessa sovitaan esim. väljistä tehtäväkuvauksista ja työaikajärjestelyistä, jolloin työnantaja voi tehdä muutoksia työehtosopimuksen ja työsopimuksen rajoissa ilmoittamalla siitä työntekijälle.

Työsuhteen ehtojen muuttaminen ei läheskään aina johda toivottuun lopputulokseen, mikäli työnantaja voi vedota ainoastaan työnjohto-oikeuteen. Jo työsopimusta laadittaessa kannattaakin kiinnittää huomiota muuttamismahdollisuuksiin ja työelämän muutosten edellyttämiin joustoihin. Monet ehdot voi kirjata esim. muodossa ”työsopimuksen allekirjoittamishetkellä” tai ”työsuhteen alkaessa”, esim. ”Pääasiallinen työn suorituspaikka työsopimuksen allekirjoitushetkellä…” tai ”Työntekijän työtehtävät työsuhteen alkaessa ovat…”. Näin työsopimus on instrumenttina joustavampi ja vain kaikkein olennaisimmat ehtomuutokset edellyttäisivät sopimista tai irtisanomisperustetta mahdollisine muutosneuvotteluineen.

Would you like to hear more?

Let’s discuss what we can do for your business.