Rakentamislaki astuu voimaan vuoden vaihteessa – onko muutoksiin varautuminen organisaatiossanne edennyt suunnitelmien mukaisesti? Lue blogikirjoituksestamme pääkohdat jo hyväksytystä rakentamislaista sekä rakentamislain korjaussarjasta, joka on menossa eduskunnan käsittelyyn syyskuussa 2024.
Uusi rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Se onkin tarpeen, sillä rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi lain muutoksilla on pyritty sujuvoittamaan rakentamista, vauhdittamaan kiertotaloutta ja digitaalisuutta sekä parantamaan rakentamisen laatua.
Eduskunnassa jo 1.3.2023 hyväksytty rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi, ja siitä kumotaan rakentamisen osuus.
Rakentamislain korjaussarja eduskuntaan syyskuussa 2024
Uusi rakentamislaki on aiheuttanut paljon keskustelua, ja lakiin ollaan jo nyt tekemässä useita muutoksia. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti rakentamislain korjaussarjan tavoitteena on, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy ja päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy.
Rakentamislain muuttamista koskeva luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausuntokierrokselle tammikuussa 2024, ja siihen saatiin 279 lausuntoa. Lausuntopalautteen vuoksi tehtävät keskeiset muutokset rakentamislain korjaussarjaan on linjattu poliittisesti.
Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2024. Tavoitteena on, että korjattu rakentamislaki tulisi voimaan 1.1.2025 ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa 1.1.2026 alkaen.
Nämä keskeiset asiat uusi rakentamislaki muuttaa
Vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn rakentamislain keskeisiä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin verrattuna ovat seuraavat:
- Rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti ja huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Tämä toteutetaan suurelta osin myöhemmin annettavilla asetuksilla ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.
- Rakentamislaki sisältää uudet olennaiset tekniset vaatimukset, joiden mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Lisäksi laki vahvistaa kiertotaloutta velvoitteella laatia purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Lakiin on myös kirjattu velvoite laatia materiaaliseloste ja ilmastoselvitys, jotka toimitetaan rakentamislupahakemuksen yhteydessä.
- Lupamuotoja on vain yksi, rakentamislupa, kun rakennuslupa, toimenpidelupa ja ilmoitusmenettely poistuvat lainsäädännöstä. Halutessaan rakentamisluvan hakija voi hakea rakentamishankkeelle erillisen sijoittamisluvan, jossa rakentamishankkeen alueidenkäytöllinen tarkastelu tehdään erikseen jo ennen olennaisten teknisten vaatimusten tarkastelun vaihetta.
- Rakentamislupaa tulee hakea tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muuten koneluettavassa muodossa.
- Lupapäätös saa lainvoiman nykyistä hitaammin. Tiedoksiantoaika on seitsemän päivää ja muutoksenhakuaika 30 päivää.
- Lupakynnys on entistä korkeammalla ja rajat luvanvaraisuudelle määrätty laissa. Kunnat eivät voi nostaa tai laskea lupakynnystä näiden laissa määrättyjen rakentamishankkeiden kohdalla. Kunnilla ei siten ole esimerkiksi nykylainsäädännön mukaista mahdollisuutta vapauttaa luvanvaraisuudesta tilapäisiä yleisörakennelmia kuten sirkustelttoja.
- Laissa on kirjattuna päävastuullisen toteuttajan vastuu toteutuksen kokonaisuudesta.
- Korjaus- tai muutostyö voidaan toteuttaa rakennuksen rakennusaikaista tai sen jälkeistä rakentamistapaa noudattaen edellyttäen, että korjaamisen kohteena oleva rakenne tai rakennusosa on teknisesti toimiva ja korjaushanke täyttää energiatehokkuusvaatimukset.
- Poikkeamislupa mahdollistaa nykyistä joustavamman käyttötarkoituksen muutoksen asumiseen.
- Rakennuksen purkamista helpotetaan alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osa arvostaan edellyttäen, että purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen.
- Valitusoikeuksiin tulee muutoksia, jotka osin laajentavat ja osin supistavat valitusoikeutta. Esimerkiksi nykylainsäädännössä oleva kunnan jäsenen valitusoikeus purkamisluvasta poistuu, kun purkamisluvan valitusoikeus yhtenäistyy samansisältöiseksi purkamisen mahdollistavien rakentamislupatilanteiden kanssa.
- Suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet kirjataan pätevyysrekisteriin. Rakentamislain säätämisen yhteydessä hyväksyttiin laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta.
Rakentamislain korjaussarja eduskuntaan syyskuussa
Rakentamislain korjaussarjassa vuonna 2023 eduskunnassa hyväksyttyyn rakentamislakiin tehtäviä keskeisiä muutoksia ovat seuraavat:
- Rakentamislupahakemusten käsittelylle säädettäisiin kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu ja seuraamukset määräajan laiminlyönnistä.
- Rakentamislupahakemusten kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyisivät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Lausuntoja antaneet olivat yksimielisimpiä toivoessaan edellä mainituille pidempää siirtymäaikaa.
- Päävastuullisen urakoitsijan toteutusvastuuta koskeva pykälä kumottaisiin ja maininta päävastuullisesta toteuttajasta poistettaisiin muista pykälistä. Lausuntopalautteen perusteella uhkana nähtiin, että päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu johtaisi aikatauluviivästyksien ja oikeusprosessien lisääntymiseen ja vastuun hämärtymiseen rakennusalan sopimussuhteissa.
- Ilmastoselvitys olisi esitettävä vain, jos kyseessä olisi sellainen uusi rakennus, jota koskee hiilijalanjäljen raja-arvo. Rakennukset, joille ilmastoselvitys tulisi laatia, lueteltaisiin laissa. Ilmastoselvityksen laatimisvelvoite ei siten koskisi esimerkiksi erillispientaloja, korjaus- ja muutostöitä eikä laajennuksia. Rakennuksen ilmastoselvitys säädettäisiin toimitettavaksi vasta lopputarkastuksen yhteydessä.
- Rakennuksen materiaaliseloste korvattaisiin pääpiirustustasoisella rakennustuoteluettelolla. Rakennustuoteluettelo sisältäisi materiaalien sijasta tiedot rakennuksessa käytettävistä tuotteista. Luettelo laadittaisiin lupavaiheessa, ja sitä päivitettäisiin keskeisten muutosten osalta loppukatselmusta varten. Rakennustuoteluettelo tulisi toimittaa, jos rakennukselle on laadittava ilmastoselvitys.
- Puhtaan siirtymän teollisuutta koskeva sijoittamislupa tulisi lakiin. Lausuntopalautteen perusteella sitä täydennettäisiin sen edellytyksiä ja valitusoikeuksia koskevilla erillisillä pykälillä.
- Purkamisluvan edellytyksiä selvennettäisiin, suojellun rakennuksen purkamista tietyissä tilanteissa helpotettaisiin ja saadun lausuntopalautteen nojalla rakennuksen purkamisen edellytyksiä täsmennettäisiin.
- Mahdollisuus rakentamisluvan myöntämiseen ennen tonttijaon laatimista ja lohkomista säädettäisiin pysyväksi.
- Valitusoikeuksiin tehtäisiin muutoksia. Muun muassa museoviraston valitusoikeus rajattaisiin valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin.
- Asumisen ja majoittumisen määritelmä nostettaisiin rakentamislakiin.
- Lakiin kirjattaisiin, ettei rakentamisen luvanvaraisuus koske enintään kaksi kuukautta paikallaan pidettäviä tapahtumarakenteita.
Kuvatut lainsäädännölliset muutokset tulevat väistämättä muuttamaan toimintamalleja. Wiidaren kokeneilla asiantuntijoilla on hyvät valmiudet tukea organisaatiotanne valmistautuessanne rakentamislain voimaantuloon. Pohdimme mielellämme kanssanne, mitä velvoitteita ja toisaalta mahdollisuuksia muuttuva lainsäädäntö luo juuri teidän liiketoiminnallenne.
Asiantuntijoidemme profiilit ja yhteystiedot.