Täyssaneerauksen läpi kulkeva maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut keskustelun ja kirjoitusten keskiössä jo pitkään. Miten hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta vaikuttaisi tulevien rakennushankkeiden rakennuslupaprosessiin?
Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta annettiin eduskunnalle 19.9.2024. Uuden muutetun rakentamislain on määrä astua voimaan 1.1.2025, pois lukien ilmastoselvitystä ja rakennustuoteluettelon laatimisvelvoitetta (38 §), hiilijalanjäljen raja-arvovaatimusta (38 a §) sekä tietomallimuotoista rakentamislupaa (61 §) koskevia osia.
Niiden kohdalla on varauduttu alan toimijoiden tarpeeseen luoda lakimuutosten edellyttämiä toimintamalleja, ja siksi voimaantuloaikaa on pidennetty vuoden 2026 alkuun.
Rakentamisluvan käsittelytakuu
Uuteen lakiin esitetään säädettäväksi rakentamisluvan käsittelytakuu (68 a §). Sen mukaan rakennusvalvontaviranomaisen olisi sanktion uhalla ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen (3) kuukauden kuluessa rakentamisluvan jättöhetkestä edellyttäen, että tarvittavat liitteet hakemuksen käsittelylle on toimitettu.
Kolmen kuukauden määräaika ei koskisi poikkeuksellisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupaa eikä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemuksia, joihin pätisi kuuden (6) kuukauden käsittelyaikatakuu.
Lupakäsittelyn viivästymisestä seuraisi sanktio: käsittelystä vastaavan kunnan olisi palautettava hakijalle oma-aloitteisesti 20 prosenttia lupamaksusta kultakin viivästyskuukaudelta – paitsi jos viivästys katsottaisiin hakijan aiheuttamaksi. Määräaikojen laskemisesta voitaisiin antaa tarkempaa säätelyä asetuksella.
Käsittelytakuun ennakoidut hyödyt ja mahdolliset riskit
Muutoksen ennakoidaan pienentävän lupaprosessiin liittyvää liiketoimintariskiä, kun työmaan käynnistämisajankohta voitaisiin arvioida entistä luotettavammin. Yritykset voisivat saavuttaa taloudellista hyötyä myös sitä kautta, että investointi suunniteltuun hankkeeseen aikaistuisi lupakäsittelyn nopeutuessa ja siten myös tuotanto aikaistuisi.
Rakennushankkeen kokonaiskustannuksiin sekä lupakäsittelyn viivästymisen aiheuttamaan liiketoimintariskiin suhteutettuna rahallinen sanktio viivästymisestä voisi kuitenkin käytännössä jäädä laihaksi lohduksi. Kustannuspaineella voidaan toki olettaa olevan rakennusvalvontaviranomaisen toimintaa sujuvoittava vaikutus. Erityisesti pientalorakentajille käsittelytakuu voisi tuoda merkittävää inhimillistä helpotusta ja mahdollistaisi myös talotehtaille kustannusoptimoinnin.
Riskinä tarkkarajaiselle määräaikasääntelylle on muun muassa eduskunnan lähetekeskustelussa esiin tuotu pelko kielteisten rakennuslupapäätösten lisääntymisestä. Uudet säännökset luovat yhtäältä myös usein uusia tulkintakysymyksiä. Käsittelytakuun osalta hallituksen esitys ei esimerkiksi vastaa siihen, milloin voidaan katsoa, että tarvittavat liitteet hakemuksen käsittelylle on toimitettu, ja mistä kolmen kuukauden määräaika näin ollen voidaan yksittäistapauksissa katsoa alkavan. Määräaikojen laskemisesta voitaisiin esityksen mukaan antaa tarkempaa säätelyä asetuksella.
Lupahakemuksen liitteitä ja selvityksiä kevennetään
Rakennuslupaprosessin sujuvoittamiseksi esitetään lupahakemuksessa vaadittavien liitteiden keventämistä ja materiaaliselosteen korvaamista rakennustuoteluettelolla.
Rakennustuoteluettelon ei tarvitsisi olla lupahakemuksen jättöhetkellä kaiken kattava, vaan sitä voitaisiin päivittää rakennuksen loppukatselmukseen saakka. Näin mahdollistettaisiin rakennuslupahakemuksen jättäminen jo ennen materiaalitietoja sisältävien erityissuunnitelmien valmistumista.
Tästä yksittäisestä muutoksesta johtuen myös loppukatselmusta koskevaa pykälää (122 §) ehdotetaan muutettavaksi niin, että loppukatselmus voitaisiin suorittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän ilmoitettua rakennusvalvontaviranomaiselle rakennustuoteluettelon toteutusta vastaavaksi päivittämisestä.
Rakennustuoteluetteloa koskevan pykälän (38 §) esitetään tulevan voimaan 1.1.2026.
Kokeilulaki pysyväksi
Uuden lain myötä, 1.1.2025 alkaen, rakennuslupa voidaan myöntää ehdotetun 43 b §:n mukaisesti jo ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista kaikkialla Suomessa.
Niin kutsutun kokeilulain (kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annettu laki 1257/2010) nojalla tämä on ollut mahdollista Helsingin, Vantaan ja Turun kaupunkien asemakaava-alueilla jo vuodesta 2011 lukien, ja rakennuslupakäsittely on kokeilulain myötä yksinkertaistunut ja nopeutunut.
Nykyisellään rakennuslupa on voitu vuodesta 2018 lukien myöntää ennen tontin merkitsemistä kiinteistörekisteriin, jos lupahakemuksen kohteena olevaan rakennushankkeeseen on sisältynyt kolmiulotteinen kiinteistö.
Muita muutoksia
Uusi rakentamislaki tuo hallituksen uusimman esityksen mukaisesti toteutuessaan mukanaan myös muita vähäisempiä tai teknisempiä rakennuslupaprosessiin kohdistuvia uudistuksia. Uudistuksilla tavoitellaan turhana pidetyn sääntelyn purkamista, rakennushankkeiden kokonaiskeston lyhentämistä sekä hakuprosessin sujuvoittamista.
2025 voimaan tulevasta rakentamislaista ja siihen tulevista muutoksista voit lukea tarkemmin aiemmasta kirjoituksestamme Rakentamislaki tulee – ollaanko teillä valmiita?
Kuvatut lainsäädännölliset muutokset tulevat väistämättä muuttamaan toimintamalleja. Wiidaren kokeneilla asiantuntijoilla on hyvät valmiudet tukea organisaatiotanne valmistautuessanne rakentamislain voimaantuloon. Pohdimme mielellämme kanssanne, mitä velvoitteita ja toisaalta mahdollisuuksia muuttuva lainsäädäntö luo juuri teidän liiketoiminnallenne.
